Englantilainen Hammer Film Productions oli osunut kultasuoneen vuonna 1957 tekemällä uusintaversion Universal Studiosin Frankenstein-elokuvasta. Brittiversio oli nostanut siihen asti melko nimettömät Peter Cushingin ja Christopher Leen kuuluisuuteen. Vuosi myöhemmin sama tekijätiimi päätti jatkaa samalla linjalla ja tehdä uusintaversion Bram Stokerin romaaniin pohjautuvasta Draculasta. Tuloksena oli yksi parhaimmista kauhuelokuvista ikinä.
Jonathan Harker matkustaa Karpaattien vuoristossa Klausenbergin kylässä. Hän sai pestin vanhassa linnassa kirjastonhoitajana. Harker kuitenkin jää sille tielleen ja hänen ystävänsä Van Helsing (Peter Cushing) tulee etsimään häntä huomatakseen, että Klausenbergissa on monikin asia pahasti pielessä. Hän tulee takaisin ja huomaa, että Harkerin kihlattu on pahasti sairaana, vai onko? Ikävät sattumukset saavat alkunsa.
Hammerin Dracula on uskomattoman vaikuttava kauhuelokuva. Nykymittapuulla se tuskin pelottaa kovinkaan monia, mutta toimii vaikkapa jännityselokuvana. Christopher Lee ja Peter Cushing ovat mahtava kaksikko, molemmat miehet pystyivät luomaan brittiläistä heerasmiesmäisyyttä rooliin kuin rooliin. Heidät tultiinkin näkemään yhdessä valkokankaalla vielä monia kertoja. Mukana on myös nuori Michael Gough, joka esitti Harkerin kihlatun veljeä, Arhuria.
Hammerin tavaramerkki oli myös Technicolor, joka tekee tästäkin elokuvasta kovin räikeävärisen. On mielipidekysymys, lisääkö se katselunautintoa, minun mielestäni kyllä. Värin ja valon nerokas käyttö tekevät elokuvasta paljon visuaalisesti vaikuttavamman ja kirkkaana vuotanut veri onkin varmasti saanut 50-luvun yleisön pyörtymään elokuvateattereissa. Tänä päivänä se on lähinnä koominen piirre.
Pimeyden prinssi sai aikanaan monia jatko-osia, jotka tosin olivat toinen toistaan huonompia:
The Brides of Dracula 1960
Dracula: Pimeyden ruhtinas (Dracula: Prince of Darkness) 1966
Dracula on noussut haudastaan (Dracula has Risen from the Grave) 1968
Dracula, paholaisen lähettiläs (Taste the Blood of Dracula) 1969
Vampyyrin arvet (Scars of Dracula) 1970
Draculan kosto (Dracula A.D. 1972) 1972
Dracula elää ja voi hyvin (Satanic Rites of Dracula) 1973
Seitsemän vampyyrin legenda (Legend of the 7 golden Vampires)
Ikävä kyllä, vain harvat Hammerin Dracula-elokuvista ovat saaneet suomennoksen, puhumattakaan Suomessa julkaistusta DVD-painoksesta. Tämän takia niiden saatavuus on vaihtelevaa ja itse olen hankkinut kaikki osoitteesta malaysiabay.org lukuun ottamatta viimeistä, jonka sattumalta löysin suomalaisena DVD-painoksena Antikvariaatista
Tätä on vaikea ja suomiteksteillä mahdotonta saada käsiin, mutta jos osaat englantia, niin etsi ja katso. Ei nimittäin ole mikään pelottava, mutta tuo nostalgista tunnelmaa ja vanhaksi elokuvaksi Pimeyden prinssi on erittäin näyttävä.
HUOM. Elokuva tunnetaan monilla eri nimillä, sen alkuperäinen nimi on pelkkä Dracula, ja Yhdysvalloissa se on julkaistu nimellä Horror of Dracula, jotta se ei sekaantuisi alkuperäiseen Universalin elokuvaan. Suomessa elokuva tunnetaan nimillä Dracula tai Pimeyden prinssi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti