perjantai 25. lokakuuta 2013

007: Skyfall

Nähtyäni Daniel Craigin Bondina elokuvassa Casino Royale, olin pettynyt häneen, yhtä paljon kuin elokuvaan, missä Craig näytteli. Seuraava projekti, Quantum of Solace, oli vielä pahempi floppi. Craigin kolmannesta Bondista odotin jotakin, mikä olisi kissankusen ja lepakonsperman välimaastossa. Näin ei kuitenkaan käynyt.

007:Skyfall, järjestyksessä 23. virallinen Bond-leffa on palauttaa raiteiltaan suistuneen elokuvasarjan sinne, minne se kuuluukin. Daniel Craig bondina, alkaa tuntua hyvältä ajatukselta muutaman elokuvan jälkeen, juoni on paljon selvempi kuin kahdessa aiemmassa ja mukana on vanha tuttu Q, tällä kertaa tosin 2010-luvulle tyypillisenä finninaamaisena nörttinä.

M joutuu viruksen uhriksi,tarkemmin sanottuna siis hänen tietokoneensa joutuu. Ja salaisen palvelun tietokanta on osoittautunut haavoittuvaksi. Vuoto aiheuttaa päänvaivaa, ja ongelmaa tulee selvittämään James Bond (Joka kuoli elokuvan alussa) ja näin maukas toiminta saa alkunsa.

Aitojen Bond-fanien iloksi mukana on paljon klassisia Bond-elementtejä, kuten kasinot, Q:n vempaimet ja iki-ihana Aston Martin DB5. Se rikkoo kahden aiemman elokuvan muodostaman surkean juonikuvion kostosta ja rakkaudesta, ja siirtää James Bondin takaisin kylmän tyylikkääksi agentiksi. 2010-luvun mallien mukaan myös hänen alkoholinkäyttönsä tulee elokuvassa esiin, ensimmäistä kertaa negatiivisessa valossa. Mukana on myös Judi Dench M:n roolissa, ja myös hänet lopuksi korvaava Ralph Fiennes. Pahiksena nähdään

Skyfall tarjoaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Bond-perinteen mukaisesti mukana on myös naisia (vaikkei varsinaista Bond-tyttöä ole, jos ei lasketa uutta Moneypennyä, jonka ihonvärikin on täysin väärä) ja kauniita maisemia. Elokuva jää mieleen myös lievästi ylipainoisen Adelen laulaman tunnuskappaleen johdosta.

Mitään mullistavaa Skyfall ei tarjoa, mutta sellaista en odottanutkaan. Odotin vain pitkästä aikaa tavallisen Bond-elokuvan hyvillä mausteilla. Ja odotukseni palkittiin. Suosittelen katsomaan, perheen parissa vaikka. Skyfall on vaikkapa nuorille katsojille hyvä johdatus James Bondin maailmaan. Siitä on kevyempi siirtyä Sean Conneryn ja Roger Mooren edustamaan kylmän sodan Hardcore-meininkiin.


Daniel Craigin James Bond pistää tyylikkäästi pahikset polvileen, ja naisetkin.



2 kommenttia:

  1. En nyt kyllä yhtään ymmärrä miten Adelen "lievä ylipainoisuus" liittyy asiaan. Laulaahan hän kuitenkin erittäin hyvin. Tuskin hän on itse päättänyt olla jotenkin lihava.
    Myönnettäköön etten pidä itsekään Daniel Craigista, ja että hän on onnistunut laskemaan Bond-elokuvia kummallisella ei-Bond-maisella olemuksellaan. Roger Moore ja Pierce Brosnan olivat kovin paljon parempia.
    Onko tarkoituksenne kirjoittaa siis arvosteluja vai kenties henkilökohtaisia mielipiteitä internettiin, jossa niitä voi kuka tahansa mollata pohjia myöten jos siltä tuntuu?

    VastaaPoista
  2. Kyseessä on lähinnä henkilökohtaisten mielipiteiden ilmaisua. Niihin saa ottaa kantaa ihan oman mielen mukaan. Kirjoitan vain huvin vuoksi, en yritä saada aikaan mitään.

    VastaaPoista