Omia suoikkeja, Pt.12.

Mafiaveljet (Goodfellas)

Casinon lailla myös sitä edeltänyt Mafiaveljet on erinomainen rikoselokuva. Sekin on toteutettu Martin Scorsesen ohjauksella, ja pääosissa nähdään jälleen Robert DeNiro ja Joe Pesci. Heidän rinnallaan toimii Ray Liotta, jonka minun sukupolveni tuntee paremmin Tommy Vercettinä GTA Vice City-pelistä. Elokuva on valmistunut vuonna 1990.

Mafiaveljet on tositapahtumiin perustuva kertomus, joka kuvaa Henry Hill-nimisen miehen (Liotta) elämää ja hänen kasvuaan New Yorkin alamaailmassa. Tarina alkaa hänen kouluvuosistaan ja päättyy 80-luvulle, jolloin hän siirtyi viranomaisten haltuun todistajansuojeluohjelman merkeissä. Pitkän seikkailun aikana suoritetaan mm. Lufthansa-ryöstö (Suurin Yhdysvalloissa ryöstetty käteisomaisuus), eletään leveästi, käydään vankilassa, myydään huumeita ja haudataan lähimetsät ruumiita täyteen.

Tarina toimii sisarelokuvansa tavoin kertojan avulla, joka on tällä kertaa Liotta. Pesci esittää jälleen äänekästä ja väkivaltaista gangsteria, kun taas DeNiron osa on näytellä ns. vanhaa ja viisasta. Liotta on nuori kisälli, joka haluaa alan ammattilaiseksi. Opinahjona toimivat New Yorkin kadut ja koulun rehtorina Lucchesen mafiaperheen pää.

Mafiaveljissä nähdään taas kerran Scorsesen tuttu linja. Tyylikkyyttä, hurjaa väkivaltaa, sekä tilanteeseen kuin tilanteeseen istuvaa popmusiikkia ja klassista Rockia, mm Creamin ja Rolling Stonesin muodossa. Sivurooleissa nähdään hienoja rikoselokuvien vakionaamoja, kuten Paul Sorvino, sekä Samuel L. Jackson. Katsojaan tekee varmasti myös vaikutuksen elokuvan hieman huoleton asenne, mikä pistää miettimään, haluaisiko itse elää samanlaista elämää.

Henry Hill (Ray Liotta oik.) menee naimisiin Karenin (Lorraine Bracco vas.) kanssa ja johtaa tämän rikoksen ja huumeiden polulle.

Mafiaveljiä ei pidä ainoastaan nähdä, se pitää katsoa säännöllisin väliajoin muistuttaakseen itseään, miten muut elokuvat kalpenevat sen rinnalla. Elokuvasta on useita versioita, joista on vaikea määritellä parasta. Kannattaa kuitenkin vältellä WB:n kaksipuolista DVD-versiota, jossa kuvasuhde on törkeän pieni, eikä sitä saa muutettua tarkkuutta uhraamatta.