Omia suosikkeja Pt.5.

Tarkkailuasema Restrepo

Dokumentit ovat aina hyviä,varsinkin sotadokumentit. Parasta on dokumentti, mikä on lyöty tavallaan elokuvan muotoon. Hyvä esimerkki tällaisesta on vuonna 2010 valmistunut Restrepo, jonka Sebastian Junger ja Tim Hetherington ohjasivat National Geographicille.

Junger ja Hetherington matkasivat useita kertoja Afganistaniin 2007-2008. He seurasivat amerikkalaisyksikön arkea maailman vaarallisimmalla alueella. Joukot kävivät tulitaisteluja yhtenään, pahimmillaan neljästä viiteen päivässä. Journalistit taltioivat kirjaan ja kameralle miesten mietteitä, arkielämää, ja kovia taisteluita. Junger kirjoitti tapahtumista kirjan, ja yhdessä Hetheringtonin kanssa he kokosivat videomateriaalista dokumenttielokuvan, johon he lisäsivät myöhemmin tekemiään sotilaiden haastatteluja. Tuloksena oli poikkeuksellisen realistinen kertomus 2000-luvun sodankäynnistä.

Amerikkalaiset maahanlaskuprikaatin sotilaat aloittavat yli vuoden komennuksen Korengalin laaksossa ja heitä löylytetään jatkuvasti. He päättävät ottaa etulyöntiaseman ja perustaa korkealle kukkulalle tarkkailupisteen, josta voivat valvoa miltei koko laaksoa. Asema nimetään Restrepoksi heidän kuolleen lääkintämiehensä mukaan. Jatkuva partiointi, päivittäiset tulitaistelut, vastahakoiset siviilit luovat useita vaikeuksia jotka osoittautuvat välillä lähes ylitsepääsemättömiksi.

Restrepo kertoo nykyajan sodankäynnistä. Amerikkalainen sotakoneisto on lähes voimaton Afganistanin syrjäseuduilla, missä teitä ei ole, ilmasto on armoton ja kuka tahansa voi olla vihollinen. Se muistuttaa, että huolimatta siitä, kuinka tekniikka kehittyy, tulevat sodat aina vaatimaan etulinjaan astuvia miehiä, jotka joutuvat katsomaan kuolemaa silmästä silmään. Korengalin laakso kokee vuoden aikana muutoksia siinä missä siellä taistelevat sotilaatkin.

Tulitaistelut olivat arkipäivää Korengalin laaksossa. Kuvassa spesialisti Pemble-Pelkin, joka jäi töihin Yhdysvaltain armeijaan vielä elokuvan tapahtumien jälkeen.

Miksi niin halpa dokkari sitten on niin hyvä? Se on nerokkaasti rakennettu ja tarjoaa eturivin näkymän siihen, millaista oikea sota on. Väliin sijoitetut haastattelut aivan kuin saavat jonkilaisen todisteen videomateriaalin muodossa. Hetherington on saanut talteen vaikuttavaa filmiä tulitaisteluista asettumalla sinne missä rytisee, eli etulinjaan.

Atlantic Filmin ansiosta kyseinen dokkari on ilmestynyt Suomessa melko hyvälaatuisena DVD:nä. Itse tilasin tämän limpun CDON:ilta. Etsi käsiisi ja katso, Restrepo on pakkokatsottavaa kaikille niille, jotka haluavat sotaelokuvalta jotain muutakin kuin sankaritekoja, kaunista musiikkia ja patrioottisekoilua.

Restrepo on huhujen mukaan saamassa jatko-osaa, toivottavasti huhu pitää paikkansa.