Full Metal Jacket

Stanley Kubrick on tuskin koskaan tehnyt huonoa elokuvaa, ainakaan itse en muista sellaista katsoneeni. Vaikka pidänkin Kellopeliappelsiinia hänen onnistuneimpana elokuvanaan, oma suosikkini on Full Metal Jacket. Se on samaan aikaan sekä hauska, että järkyttävä.

Full Metal Jacket on vuonna 1987 valmistunut elokuva, joka kertoo merijalkaväen sotilaista. Se on hienosti jaettu kahteen osan. Näin ollen se kertoo kaksi tarinaa, molempien päähenkilönä on Matthew Modinen esittämä Joker. Hänen lisäkseen, elokuvan päärooleissa nähdään muina sotamiehinä Adam Baldwin, Vincent D'Onofrio ja Arliss Howard sekä kovana merijalkaväen kouluttajana ihan oikea sotaveteraani ja ihan oikea kouluttaja, Lee Ermey.

Elokuvan ensimmäinen osa, alokasleiri, seuraa nuorukaisia alkaen heidän ensimmäisestä hiustenleikkuustaan Yhdysvaltain merijalkaväessä. Alokkaiden kouluttaja on kova kersantti (suomalaisissa arvoissa vääpeli) Hartman, joka kohtelee miehiä kuin hevosenpaskaa. Leirillä koetaan vastoinkäymisiä, mutta miehistä kasvaa ihan kunnon solttuja.

Toinen osa sijoittuukin sitten Vietnamiin ja vuoteen 1968, kun vihollisen suurhyökkäys on käynnissä. Rintamareportteriksi joutunut Joker, lähtee seuraamaan, kun merijalkaväki valloittaa Huen kaupungin, ja tapaa paikan päällä vanhan alokastoverin. Hän myös huomaa, kuinka etulinjan miehet ovat kusipäisiä kovanaamoja, eivätkä piittää ihmishengistä. Ihonväristä tuntuvat tosin välittävän kovinkin paljon. Välillä taistellaan ja välillä hihitellään, lopuksi mennään kotiin, pl. ne kaikki jotka kuolivat.

Kubrick kuvaa kylmällä otteella, sotilaita, ja heidän omaa maailmaansa, tässä tapauksessa Yhdysvaltain merijalkaväen maailmaa. Sotilailla on oma kulttuuri, omat elintavat, ja omat mieltymyksensä. Full Metal Jacket osoittaa nämä asiat neutraalissa, ja ehkä hieman hilpeässäkin valossa. Nuorukaiset tappavat ja kuolevat, mutta jaksavat haukkua kaveria neekeriksi ja puhua käteenvedosta koko ajan. Elokuva pureutuukin mielestäni enemmän sotilaisiin, kuin itse sotaan, mikä lienee ollut sen alkuperäinen tarkoitus.

Full Metal Jacket ei ole myöskään järkyttävä (tosin vähän saattaa jänskättää välillä) sillä jokaiseen väliin on tungettu humoristisia vivahteita, jolloin joukkohaudalla vierailustakin tulee paljon hauskempi kokemus. Elokuva ei myöskään ole tylsä, vaan on kovin menevä. Monet kaverinikin pitävät tästä. Erikoistehosteet eivät ole mitään megajytkyjä, mutta kuitenkin ihan oikein tehtyjä ja hyvän näköisiä. Ne jopa saavat (yhdessä taidokkaan kamerankäytön kanssa) tulitaistelukohtaukset tuntumaan melko aidoilta. Taistelun pohjimmainen tarkoitus kun ei ole olla mahdollisimman näyttävä.

Kohtalaisen hyvällä tahdilla etenevä Full Metal Jacket on erittäin hyvä elokuva. Siinä on kaikki sotaelokuvan ainekset, eikä mitään turhaa. Mukana matkassa on myös tarpeeksi huumoria, jotta elokuva säilyisi elokuvana, eikä alkaisi tulla liian paha mieli. Katsokaa ihmeessä, tästä on monta suomijulkaisua, DVD:lle ja Blu Ray:lle. Löytyykin melkein joka paikasta.